Urkuja vaille valmis

Liedon kirkon peruskorjaus on urkuja vaille valmis. Niiden kokoaminen alkaa kirkossa, kun vuosi on vaihtunut ja loppiainen vietetty.

Lokakuussa tekivät seurakunnan urkutoimikunnan edustajat, urkuhanketta luotsaava Tomi Satomaa, asiantuntija Olli Pyylampi ja talouspäällikkö Marika Ahola, visiitin Alexander Schuken urkurakentamolle. Siellä Liedon urkuja on rakennettu vuoden alusta asti ja suunniteltu toki aiemmin; Schuke valittiin urkujen rakentajaksi joulukuussa 2021. Berliinistä muutama kymmenen kilometriä lounaaseen sijaitsevaa verstasta pyörittävät veljekset Johannes ja Michael Schuke, isänsä seuraajina. Schuke kantaa kaksisataavuotista historiaa ja osaamista. Juuret ovat 1820 perustetussa urkurakentamossa. 

Urut valmistetaan aina yksilöllisesti ja liki kokonaan käsityönä. Parikymmentä henkilöä työllistävällä rakentamolla vierailijat saivat seurata sekä hyvin kokeneita rakentajia että aivan vasta-alkajia ja kuulla näkemyksiä. Korkeatasoinen käsityön jälki teki vaikutuksen. Urkujen penkki toistaa samaa koristeaihetta kirkon kaapistojen kanssa. 

– Tutustuimme muun muassa urkujen metallipillien valmistusprosessiin. Siinä painava harkko sulatetaan  suuressa kattilassa, kaadetaan pitkälle pöydälle, ennen jäähtymistä levyä tasoitetaan ja sille asetetaan  haluttu paksuus. Sen jälkeen levystä muotoillaan eri kokoisia ja muotoisia pillejä, selostaa Satomaa.

Merkittävä työvaihe, sillä pillejä Liedon urkuihin tulee kaikkiaan 1333. Metallisia näistä on 945, puisia loput. 
 
 

Liedon kirkon urkujen väri on lämpimän punainen, seinien vihkiristien ja holvien ruodekoristeita mukaileva. Fasadi on kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto Noanin käsialaa. Urut sijoittuvat kirkon länsipäätyyn pääoven edustalle, tilaan ja kohtaan, jossa kirkossa kävijä on nyt kahden vuoden ajan nähnyt valkoisen varastotilan. Kirkko saakin sangen juhlavan sisääntulon ”musiikin läpi”, urkujen alta. Soittopöytä on sivulla lattiatasossa.

Urkujen äänessä on tavoiteltu varhaisromanttista sointia, täyteläistä ja monipuoliseen käyttöön sopivaa. Äänikertoja urkuihin tulee 27 ja sormioita kaksi. Taiteellinen suunnittelu äänikertoineen on Tomi Satomaan ja Olli Pyylammen. 

Liedon kirkon urut saavat myös lasten jalkion. Se on eräänlainen harvinaisuus, maailmallakin. Suomessa on muutamia – ensimmäinen niistä oli Tomi Satomaan ideoima ja osin tekemäkin. 

Hätäisimmät ovat jo kyselleet, miksi urut vasta nyt. Otettiinhan peruskorjattu kirkko uudelleen käyttöön jo adventtina 2021. 

 

– Urkuja ei voida rakentaa yhdessä muun rakentamisen yhteydessä, vaan ne valmistetaan käsityönä tiettyyn tilaan, yksilöllisesti. Itse asiassa uruista puhuttaessa soitin on koko se tila, jossa soitin soi. Liedon kirkossa muutos oli niin suuri, että ennen kuin kirkkosali oli edes pääosin valmis, ei ollut järkevää tehdä lopullisia suunnittelupäätöksiä urusta ja sen soinneista, selventää Satomaa.  

Viivästystä aiheuttivat sitten myös korona, tilaajan tekemät kilpailutuksen aikaiset muutokset sekä inhimilliset syyt rakentamon puolelta.  

Kysytty on sitäkin, eikö 70-luvun peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon tehtyjä urkuja olisi voinut kunnostaa. Vastaan siinä tulivat etenkin soittimen kunto ja tilan puute. Purku, varastointi ja uudelleen rakentaminen olisi ollut kannattamatonta ja hankalaa. Käyttökelpoisia osia soittimesta meni kuitenkin uudelleen käyttöön. Sitä paitsi ihan usein ei Liedon kirkon urkuja ole uusittu: 1972 rakennettua Urkurakentamo Virtasen soitinta on edeltänyt vain B.A. Thulén urut vuodelta 1895. 
 

– Urut ovat iso satsaus taloudellisestikin. Ennuste on nyt, että kulut jäävät kuitenkin alle arvioidun 700 000 euron, summailee talouspäällikkö Marika Ahola. 

– Mutta kun soitin on laadukas ja siitä pidetään hyvää huolta, se kestää aikaa. Lähialueen laatu-uruista esimerkiksi Nauvon ovat  vuodelta 1791, Korppoon 1870 ja Martinkirkon 1936, toteaa Satomaa.

Uuden soittimen osat tulevat rahtina kirkkoon ja levitetään kirkkosaliin, kunhan loppiaisen jälkeen on kirkkosali tarvittavissa määrin tyhjennetty. Soittimen tulee rakentamaan Schuken väki. Koonti ja viimeistely kestää arviolta kuukauden. Kotiverstaalla koonti on jo kokeiltu. Näin tehdään aina. 

Uruissa jokainen yksityiskohta vaikuttaa sointiin, mutta tärkeintä on äänitys. Urkurakentamon äänittäjä saapuu kokoamisen viimeistelyvaiheessa työhön: Jokainen 1333 pillistä asetetaan soimaan parhaalla mahdollisella tavalla yksin, oman pillirivistön kanssa sekä kokonaisuutena urkujen kaikkien erilaisten äänien kokonaisuudessa. Jokainen urku maailmassa soi eri tavalla.

Mittava äänitystyö vie toisen kuukauden – ja vaatii hiljaisuutta kirkossa. Ääneen vaikuttavat pillin muoto, korkeus, materiaali, suuaukko, kaikki yksityiskohdat. Jotta paperilla oleva suunnitelma saadaan soimaan täydellisesti käsillä olevassa tilassa, niin tarvitaan äänittäjän tarkkaa korvaa, herkkyyttä, sielukkuutta – ja kärsivällisyyttä.  

Kaiken tämän jälkeen tulee kanttoreiden tutustua uuteen soittimeen, opetella käyttöä ja löytää parhaat mahdolliset soinnit erilaisiin tilaisuuksiin.  

– Sillä soitin tulee seurakuntalaisten iloksi ja hyödyksi. Eniten urut ovat käytössä hautajaisissa ja messuissa. Myös paljon toivotuissa yhteislaulutilaisuuksissa niillä on iso anti – ensimmäisen kerran yhdessä lauletaankin heti urkujen juhlaviikolla. Erinomainen uusi soitin on myös konserteissa; urkusooloissa, kuorojen ja laulajien säestyksissä, summaa Satomaa. 

Liedon kirkko on urkujen rakentamisen vuoksi kiinni 8.1.2024 alkaen pääsiäiseen asti.  
 
Jumalanpalvelukset ja hautaan siunaamiset toimitetaan seurakuntatalolla.  

Käytössä lisäksi seurakunnan muut kirkot.

Seurakuntatalolle siirtyvät myös kirkon maanantain aamupala ja erilaiset piirit ja ryhmät.

Urkujen äänitysvaihe vaatii hiljaisuutta ja vaikuttaa kirkonkellojen soittoon.  

Uusien urkujen juhlaviikko alkaa pääsiäisestä 2024 ja huipentuu urkumaratoniin 6.4. 
 

kuvat: Marika Ahola, urkufasadista: Alexander Schuken urkurakentamo