Kuvia Auran kirkosta - Liedon seurakunta

Kuvia Auran kirkosta

Yleiskuva kirkosta ja kirkkomaalta syksyllä ilmasta otettuna. Harmaassa tummanvihreässä maisemassa keskellä erottuu keltainen ristikirkko, jonka ympärillä hautausmaa. Kirkon takana keltainen kellotapuli sekä muita rakennuksia.

Auran kirkko ilmasta käsin. Vuonna 1804 valmistuneen kirkon piirustukset laati A. Almfeld Tukholman yli-intendentinkonttorissa ja rakennusmestarina oli Mikael Piimänen.

Ilmakuvassa, keveiden auringonsäteiden alla, Auran kirkko, hautausmaata ja ympäristöä talvimaisemassa. Kaikkea peittää paksu lumipeite.

Kirkko ja kirkkomaa talvella. Nykyisen kirkon paikalla on ollut kirkko ainakin vuodesta 1636, joka oli mahdollisesti rakennettu jo 1500-luvun puolella.

Talvimaisemassa lumen keskellä näkyy Auran keltainen puukirkko osin ja vasemmalla puolella kellotapuli ja edessä hautoja.

Kirkko ja kellotapuli talvella.

Keltainen puinen kellotapuli kuvattuna syksyllä lehdettömien puiden takaa.

Auran kellotapuli on vuodelta 1774, Auran toisen kirkon ajalta. Toinen, nykyistä edeltänyt kirkko oli valmistunut vuonna 1691.

Yleisnäkymä kirkkosaliin lattiatasosta. Kuva otettu parven alta. Valkoista parvea kannattelevat keskellä kaksi suorakulmaista puupilaria. Keskellä käytävä, jolla punainen matto. Käytävän molemmin puolin puisia penkkirivejä, jotka jatkuvat kauas takana näkyvään päätyyn asti. Päädyssä alttarialue. Keskellä roikkuu koristeellinen kristallikruunu, oikealla takana roikkuu puinen laivan pienoismalli.

Näkymä kirkkosaliin pääovilta. Kirkossa tehtiin peruskorjaus vuonna 2023, jossa muun muassa maalattiin sisäpinnat ja parannettiin esteettömyyttä.

Ylhäältä parvelta otettu kuva alas kirkkosaliin. Keskellä takaseinää kohti kaksi penkkiriviä, sivuilla keskelle päin osoittavia penkkirivejä. Keskellä kirkkaana loistava vaskikruunu. Taaimmaisena keskellä alttari, jota ympäröi puolikaaressa polvistumiskaide. Alttarin yläpuolella suuri pystypäinen maalaus. Vasemmalla koristeellinen ja värikäs kiivettävä saarnastuoli. Jonka yläpuolella katos.

Yleisnäkymä kirkkosaliin urkuparvelta. Vuoden 2023 peruskorjauksessa etummaiset penkkirivistöt korvattiin uusilla tuoleilla.

Kaksi henkilöä seisomassa suuren alttarimaalauksen ja alttarin edessä. Vasemmanpuolimmaisella vaalea piispankasukka, oikeanpuolimmaisella valkoinen alba ja tumma stola. Edessä puinen kaareva alttarikaide.

Piispa Mari Leppänen ja Auran kirkkoalueen kappalainen Harri Ruskeepää kirkon uudelleen käyttöönoton juhlamessussa elokuussa 2023.

Ristikulkue sivulta päin kuvattuna. Etummaisena ristiä kantava nainen, jonka takana kaksi lasta kynttilöiden kanssa. Kulkijoiden sivuilla puisia penkkirivistöjä. Yläpuolella takana koristeellinen kristallikruunu ja parvirakennelma.

Ristikulkue kirkon uudelleen käyttöönoton juhlamessussa elokuussa 2023.

Suuri pystymuotoinen alttarimaalaus valkoista puuseinää vasten. Maalausta kehystää reliefimäisten joonialaisten pilarien kannattelema marmorimainen kaari, jonka varassa seisoo kolme kultaista ristiä. Maalauksessa on keskellä valkoiseen puettu Kristus, joka seisoo kämmenet avoinna sivuillaan, jonka vierellä seisovat Mooses ja Elia. Heidän alapuolellaan silmiään suojaten ovat kyyristyneenä polvillaan kolme opetuslasta.

Auran kirkon alttaritaulun aiheena on Kirkastusvuoren tapahtumat. Taulun on maalannut Arthur Heickell vuonna 1927.

Puoliympyrän muotoinen polvistumisalttari jonka kaiteet puiset ja alaosa harmaata kiveä ja polvitumisalusta punaista samettia sekä oikealla puolella näkyvissä rautainen lähetyskynttelikkö jonka on lahjoittanut Käyrän työsiirtola vuonna 1985.

Alttari, vieressä Käyrän työsiirtolan vuonna 1985 lahjoittama lähetyskynttelikkö.

Kuvan yläosassa olevan puisen kohokuvan aiheena Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen ehtoollinen. Pohjasävynä sininen, muuten värikkäästi maalattu ja kullattu. Alaosassa vuosiluku 1683. Alla olevan alttarivaatteen pääsävy on ruskea ja siinä on vaalealla kirjailulla risti ja evankelistojen kuvasymboleja, siivekäs leijona, kotka, sekä kristogrammeja.

Alttarin yläpuolella oleva puinen kohokuva on vuodelta 1683 ja alttaritekstiili vuodelta 1926.

Ikkunan yläosaan maalattu orjantappurakruunu sekä sydän ja alaosassa ruudukkoa jossa punaisia veripisaroita joita myös yläosan kuvassa.

Kuori-ikkunoiden lasimaalauksissa on palava sydän ja orjantappurakruunu. Maalaukset hankittiin vuonna 1926.

Yleiskuva Auran kirkon alttarialueesta, vasemmalla saarnastuoli, keskellä alttari ja oikealla lähetyskynttilä. Saarnastuoli on puinen ja monivärinen. Alttarin yllä on korkea maalaus.

Alttarialue ja saarnastuoli.

Kiivettävän saarnastuolin puhujanpönttö, jonka pääväri on vaaleahkon vihreä. Reunaa kiertävät paneelit, jotka on reunustettu marmori-imitaatioin ja pylväin. Paneelien keskellä on kuvia. Keskimmäisessä kuvassa on Kristus, alla ja yllä teksti Salvator mundi. Tämän oikealla puolella seuraavassa paneelissa on Johannes, vihreään vaatteeseen pukeutuneena. Hänestä seuraava paneeli on tyhjä. Lukijanpaikan yläpuolella on katos, jonka alla on aurinkoveistos.

Saarnastuoli on peräisin Auran toisesta kirkosta. Sen rakensi vuosina 1699–1701 turkulainen Yrjö Eerikinpoika. Maalaukset on tehnyt Lauri Myra.

Urkuparvi kuvattuna alhaalta kirkkosalista. Urkufasadi on vaaleansävyinen ja sen yläosassa on kultaiset koristekuviot sekä myös pieni kultaristi.

Nykyiset urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat, vuodelta 1990. Urkujen julkisivu on alkuperäinen, kirkon ensimmäisistä uruista (v. 1887).

Urkuparvelta kuvattuna urut sekä parven puiset penkit joissa nousevat istuinosat. Urkujen fasadi on valkoinen ja pillit metallisia. Fasadin yläosassa kultaiset ornamentit. Kosketinosa keskellä vaaleanruskea. Yllä puolikaaren muotoinen puinen kattoholvi.

Uruissa on äänikertoja 15, joista viisi on kirkon alkuperäisistä uruista.

Penkkirivin päässä seinään kiinnitettynä kuusi vanhaa metallista urkupilliä.

Kirkon seinässä oleva urkupillikollaasi on Tauno Tauriaisen ja siinä on käytetty vuodelta 1926 olevien, kirkon entisten urkujen pillejä.

Kirkon valaisimet keskikäytävällä, jolla punainen matto. Etualalla ylhäällä kristallikruunu, sitten vaskikruunu ja takana kuorissa toinen kristallikruunu. Takana taustalla alttarialue ja alttarimaalaus.

Kirkkoa valaisevat sekä vaski- että kristallikruunut.

Kristallikruunu jossa myös kynttilöitä kuvattuna tummaa taustaa vasten.

Empiretyylinen kristallikruunu on lahjoitus Järykselän Ylitalon emännältä Maria Tuomaantyttäreltä v. 1851.

Hämärässä kuvattuna kirkon käytävän koristeellinen kristallikruunu jossa paljon kruunukynttilöitä.

Kirkon kuorissa olevan kristallikruunun lahjoitti kartanonomistaja Erland Kuuskoski vaimonsa Marian muistoksi v. 1910.

Krusifiksi, joka roikkuu penkkirivien päässä seinällä ikkunan vieressä. Krusifiksin oikealla puolella ikkuna, vasemmalla valaisin ja tyhjä virsitaulu.

Krusifiksi itäsiiven seinällä on 1600-luvulta, ja se on kirkon vanhin esine.

Sinisävyinen kaappikello, jonka valkoista kellotaulua reunustaa kultainen kehys. Kellon edessä pätkä polvistumiskaidetta. Kellon vieressä vasemmalla roikkuu valkoisella seinällä kultakehyksinen taulu, jossa ylipäällikön päiväkäsky. Oikealla poistumistien ovi.

Kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat 1832 seurakunnan nuoret miehet. Nykyisin kello käy paristokoneistolla.

Yleiskuva kirkon yhdestä siivestä käsin, etualalla katosta roikkuva värikäs kirkkolaiva. Keskellä käytävä, jolla punainen matto, ja jota reunustavat vaaleat penkkirivit.

Näkymä kirkkosaliin kirkkolaivan alta.

Kirkkolaiva on värikäs ja koristeellinen. Rungon pääsävyt ovat sininen ja punainen, ja näillä väreillä siihen on maalattu myös valkoterälehtisiä kukkakuvioita. Laivassa kolme mastoa joista roikkuu runsaasti kankaisia purjeita. Laitimmaisesta mastosta sojottaa lohikäärmepäinen puupalkki, jonka päällä seisoo veistetty torvea soittava hahmo. Kokasta roikkuu suuri ankkuri.

Kirkon itäsiivessä oleva kirkkolaiva on 1700-luvulta. Laiva on konservoitu vuonna 1986 Turun maakuntamuseossa.

Yleiskuva sakastista. Oikealla puolella seinässä on suuri ryijy, vasemmalla roikkuvat kolehtihaavit. Lisäksi näkyy kirjoituspöytä, seinähylly, kaappi sekä seinillä vanhoja dokumentteja kehystettyinä.

Lähikuva sakastin seinässä säilytettävistä kolehtihaaveista. Pussit ovat punaista samettia ja koristeena niissä on kullansävyisiä viljantähkiä ja ristikuvioita.

Kolehtihaavit sakastin seinällä.

Kirkkorakennus ja hautoja sen ympärillä syysmaisemassa. Kirkko on puinen ja keltainen.

Auran hautausmaa on aivan kirkon kupeessa.

Sankarihautoja. Hautakivet litteitä ruskeita kivilaattoja vasten maata. Keskellä suuri muistopaasti, jossa naisen ja lapsen kasvoista kohokuva sekä teksti isänmaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.

Sankarihaudat Auran hautausmaalla.

Auran hautausmaan nurmialuetta ja etäältä kuvattuna hautakiviä syysmaisemassa auringon valossa. Auringonsäteet siivilöityvät puiden takaa keltaisin sätein.

Auran hautausmaata.

Koristeellinen rautainen hautaristi 1900-luvun alusta talvisella hautausmaalla. Takana muita ristejä sekä hautakiviä.

Vanha risti talvisella hautausmaalla.