Kuvia Auran kirkosta - Liedon seurakunta

Kuvia Auran kirkosta

Krusifiksi on sijoitettu penkkirivin päähän seinälle ikkunan viereen.

Krusifiksi itäsiiven seinällä on 1600-luvulta, ja se on kirkon vanhin esine.

Sinisävyinen kaappikello ja sen vieressä seinällä ylipäällikön päiväkäsky.

Kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat 1832 seurakunnan nuoret miehet. Nykyisin kello käy paristokoneistolla.

Ikkunan yläosaan maalattu orjantappurakruunu sekä sydän ja alaosassa ruudukkoa jossa punaisia veripisaroita joita myös yläosan kuvassa.

Kuori-ikkunoiden lasimaalauksissa on palava sydän ja orjantappurakruunu. Maalaukset hankittiin vuonna 1926.

Yleiskuva kirkon itäosasta käsin, etualalla katosta roikkuva värikäs kirkkolaiva.

Kirkkolaiva on värikäs ja koristeellinen, rungon pääsävyt ovat sininen ja punainen.

Kirkon itäsiivessä oleva kirkkolaiva on 1700-luvulta. Laiva on konservoitu vuonna 1986 Turun maakuntamuseossa.

Kirkon valaisimet: etualalla käytävän kristallikruunu, sitten vaskikruunu ja kuorissa toinen kristallikruunu.

Kirkkoa valaisevat sekä vaski- että kristallikruunut.

Kristallikruunu jossa myös kynttilöitä kuvattuna tummaa taustaa vasten.

Empiretyylinen kristallikruunu on lahjoitus Järykselän Ylitalon emännältä Maria Tuomaantyttäreltä v. 1851.

Hämärässä kuvattuna kirkon käytävän koristeellinen kristallikruunu jossa paljon kruunukynttilöitä.

Kirkon kuorissa olevan kristallikruunun lahjoitti kartanonomistaja Erland Kuuskoski vaimonsa Marian muistoksi v. 1910.

Urkuparvi kuvattuna alhaalta kirkkosalista. Urkufasadi on vaaleansävyinen ja sen yläosassa on kultaiset koristekuviot sekä myös pieni kultaristi.

Nykyiset urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat, vuodelta 1990. Urkujen julkisivu on alkuperäinen, kirkon ensimmäisistä uruista (v. 1887).

Urkuparvelta kuvattuna urut sekä parven puiset penkit joissa nousevat istuinosat.

Uruissa on äänikertoja 15, joista viisi on kirkon alkuperäisistä uruista.

Penkkirivin päässä seinään kiinnitettynä kuusi vanhaa urkupilliä.

Kirkon seinässä oleva urkupillikollaasi on Tauno Tauriaisen ja siinä on käytetty vuodelta 1926 olevien, kirkon entisten urkujen pillejä.

Yleiskuva sakastista. Oikealla puolella seinässä on suuri ryijy, vasemmalla roikkuvat kolehtihaavit. Lisäksi näkyy kirjoituspöytä, seinähylly, kaappi sekä seinillä vanhoja dokumentteja kehystettyinä.

Keltainen puinen kellotapuli kuvattuna syksyllä lehdettömien puiden takaa.

Auran kellotapuli on vuodelta 1774.

Lähikuva sakastin seinässä säilytettävistä kolehtihaaveista. Pussit ovat punaista samettia ja koristeena niissä on kullansävyisiä viljantähkiä ja ristikuvioita.

Kolehtihaavit sakastin seinällä.

Kirkkorakennus ja hautoja sen ympärillä syysmaisemassa.

Auran hautausmaa on aivan kirkon kupeessa.

Auran hautausmaan nurmialuetta ja etäältä kuvattuna hautakiviä syysmaisemassa auringon valossa.

Sankarihautoja. Hautakivet litteitä ruskeita kivilaattoja vasten maata. Keskellä suuri muistopaasti, jossa naisen ja lapsen kasvoista kohokuva sekä teksti isänmaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.

Sankarihaudat Auran hautausmaalla.

Koristeellinen rautainen hautaristi 1900-luvun alusta talvisella hautausmaalla.

Talvimaisemassa lumen keskellä näkyy Auran puukirkko osin ja oikealla puolella kellotapuli ja edessä hautoja.

Auran nykyinen kirkko on vuodelta 1804 ja kellotapuli vuodelta 1774, Auran toisen kirkon ajalta.

Yleisnäkymä urkuparvelta kuvattuna.

Yleisnäkymä kirkkosalista.

Yleisnäkymä kirkkosaliin.

Puoliympyrän muotoinen polvistumisalttari jonka kaiteet puiset ja alaosa harmaata kiveä ja polvitumisalusta punaista samettia sekä oikealla puolella näkyvissä rautainen lähetyskynttelikkö jonka on lahjoittanut Käyrän työsiirtola vuonna 1985.

Alttari, vieressä Käyrän työsiirtolan vuonna 1985 lahjoittama lähetyskynttelikkö.

Yleiskuva Auran kirkon alttarialueesta, vasemmalla saarnastuoli, keskellä alttari ja oikealla lähetyskynttilä.

Lähikuva alttaritaulun maalauksesta.

Auran kirkon alttaritaulun aiheena on Kirkastusvuoren tapahtumat. Taulun on maalannut Arthur Heickell vuonna 1927.

Puisen kohokuvan aiheena Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen ehtoollinen. Alttarivaatteen pääsävy on ruskea ja siinä on vaalealla kirjailulla risti ja evankelistojen kuvasymboleja, siivekäs leijona, kotka.

Alttarin yläpuolella oleva puinen kohokuva on vuodelta 1683 ja alttaritekstiili vuodelta 1926.

Lähikuva koristeellisesta saarnatuolista jonka pääsävy on vihertävä.

Saarnastuoli on peräisin Auran toisesta kirkosta. Sen rakensi vuosina 1699–1701 turkulainen Yrjö Eerikinpoika. Maalaukset on tehnyt Lauri Myra.

Yleiskuva kirkosta ja kirkkomaalta syksyllä ilmasta otettuna.

Auran kirkko Vuonna 1804 valmistuneen kirkon piirrustukset laati A.Almfeld Tukholman yli-intendentinkonttorissa ja rakennusmestarina oli Mikael Piimänen.

Ilmakuvassa, keveiden auringonsäteiden alla, Auran kirkko, hautausmaata ja ympäristöä talvimaisemassa.