Kuvia Liedon kirkosta - Liedon seurakunta

Kuvagalleria Liedon Pyhän Pietarin kirkko

Harmaakivikirkko, jonka yhteydessä on punatiilinen kulmikas rakennus, sekä tummanharmaista levyistä rakennettu pienempi lisäosa. Ympärillä puita ja hautoja.

Näkymä kirkon koillispuolelta. Punatiilinen kuoriosa on vuodelta 1902. Sakastin vasemmalla puolella kirkon kulmassa on Leipähuone, lisärakennus, joka valmistui vuonna 2022. Leipähuoneesta löytyvät mm. keittiötilat.

Luonnonkivistä muurattu kirkko, jossa on korkea harjakatto. Edustalla on paljon hautoja. Ympärillä on lunta.

Näkymä talvella hautausmaalta kirkon luoteispuolelta. Kirkko on rakennettu 1400-luvun loppupuolella, ja edustaa tyyliltään tyypillistä ajan harmaakivikirkkoa.

Useita hautoja rinteessä, joiden keskellä on ruskainen lehtipuu. Kuvan takaosassa hautausmaan kummun päällä näkyvät kivinen kirkko ja sen asehuone. Maassa on paljon lehtiä.

Kirkko ja hautausmaata syksyllä.

Luonnonkivestä muurattu kirkko, jolla on korkea harjakatto. Keskellä on kirkkoon liittyvä pienempi rakennus, asehuone. Kuvaa reunustavat kaksi runsaassa lehdessä olevaa puuta. Edustalla on hautakiviä.

Kirkko keskikesällä. Keskellä näkyy asehuone, joka on mahdollisesti muurattu vasta 1600-luvulla.

Torninomainen rakennelma, jonka alaosa on muurattu harmaakivellä. Muurauksen päällä on paanutettu katto, jonka päällä on puusta tehty punaiseksi maalattu torniosa. Tornissa on luukkuja. Tornin päällä on kolmikerroksinen suippo paanutettu katto. Ympärillä on paljon lunta.

Talvinen näkymä kellotapulista kirkon eteläpuolelta. Nykyinen kellotapuli on vuodelta 1766.

Kirkkosali, jonka lattia on ruskeanpunertavaa tiiltä, ja penkit pitkät ja tummanruskeat. Oikealla oleva alttari ja kirkon kuoriosa on muuta kirkkosalia korkeammalla. Katossa näkyvä keskiaikaiset tähtiholvit, joiden ruoteet on koristeltu punaisilla raidoilla. Alttarin yläpuolella on puupalkin päällä kolme vanhaa puuveistosta, joista keskimmäinen on ristiinnaulittu Kristus.

Näkymä kirkkosalista alttarille päin ennen vuoden 2021 peruskorjausta. Vanhan kirkon sisustus oli peräisin 1970-luvulta.

Edessä tummanruskeita kirkonpenkkejä. Takaseinää vasten urkuparvi, jonka päällä ovat kattoon asti ulottuvat urkupillit. Parven edessä kultainen kattokruunu.

Kirkon länsipääty ennen peruskorjausta. Urut ja urkuparvi oli rakennettu uudestaan 1970-luvulla.

Kirkkosali, jonka lattia on harmaata kiveä. Penkit on asetettu piirinomaiseen muodostelmaan, ja ne on tehty vaaleasta puusta. Penkkien keskellä vasemmalla etualalla ovat lukupulpetti ja kasteallas, ja alttari on kuvan keskellä salin toisessa päässä. Katossa näkyvä keskiaikaiset holvit, joiden ruoteet on koristeltu punaisilla raidoilla. Tilan päässä näkyy suuri alttaritaulu. Alttarin yläpuolella on puupalkin päällä kolme vanhaa puuveistosta, joista keskimmäinen on ristiinnaulittu Kristus.

Nykyinen kirkkosali. Etualalla vasemmalla näkyvät lukupulpetti ja kastemalja.

Hämärä kuva keskiaikaisesta kirkkosalista. Edessä vasemmalla puisen alttarin kulma, jossa palaa kynttilöitä. Alhaalla harmaa kivilattia. Sivuilla puisia tuoleja. Keskellä tuolien keskellä pöytä, jolla hopeisia ehtoollispikareita, lasinen kastemalja puisen rungon päällä sekä sen takana puinen lukupulpetti. Taustalla suuret punaiset urut, joissa ylhäällä rivistö metallisia pillejä. Urkujen keskellä kaariaukko, jossa ovi ulos. Keskellä katosta roikkuu kaksi loistavaa vaskikruunua. Ylhäällä holvikaton alaosia, joissa punaraitaiset ruodemaalaukset.

Kirkon länsipääty alttarin kohdalta kuvattuna. Keväällä 2024 päätyyn rakennettiin saksalaisen Alexander Schuke -urkuverstaan urut. Uruissa on 1333 pilliä ja 27 äänikertaa.

Kulmikas huone, jonka seinällä on kaksi isoa ikkunaa. Ikkunoiden välissä on suuri maalaus. Maalauksen edessä on pöytä, jonka ympärillä on tuoleja. Seinustalla on matala kaapisto. Kuvaa rajaavat vihertävät lasiovet.

Vuonna 1902 valmistunut uusi kuori, jota nykyään kutsutaan pikkukirkoksi. Alttari siirrettiin pois kuorista sisemmälle kirkkosaliin jo 1970-luvulla.

Näkymä kirkon itäpäädystä länsipäätyyn. Edessä keskellä pitkä pöytä, jolla kukkia ja useita ruokalajeja. Takana taustalla valkoiseen puettu alttari, jolla palaa kynttilöitä. Kaikkein taaimmaisena punaiset suuret lattiasta nousevat urut, joiden yläosassa metallinen pillistörivi.

Näkymä pikkukirkosta kirkkosaliin Pääsiäisyön messussa 2024. Tilaan katettiin juhla-ateria, joka nautittiin messun päätteeksi.

Mustassa ja rautaisessa kynttelikössä palaa kaksi pientä kynttilää hämärässä kirkkosalissa. Taustalla näkyvä muu sali on sumea, ja kuva on kohdistettu kynttilöihin.

Hämärä kirkkosali. Lähetyskynttelikkö on 1900-luvun lopusta.

Keskellä alttaripöytä. Alttaria kannattelee yksi keskellä oleva runkomainen pilari, joka levenee ylöspäin alttaripöydäksi. Sen keskellä roikkuu kapea violetti alttariliina, jonka keskellä punainen pyöreä risti. Alttarilla palaa 13 kynttilää, joiden takana ehtoolliskalkki. Taustalla kaksi polvistumiskaidetta sekä puutuoleja.

Kirkon uusi alttari, joka on valmistettu tammesta. Kirkon kalustuksen ovat valmistaneet puusepänliike Hannes sekä Puulon.

Pystyssä seisova suorakaiteen muotoinen puinen lukupulpetti, jonka etusivulla keskelle upotettuna suurikokoinen vihreä tekstiilitaideteos. Tekstiilissä on kirjottuna keskelle neitsyt Maria, jotka katselee hellästi alaviistoon Jeesus-lasta. Ympärillä kaarimainen kehys. Pulpetin yläosassa ohuista tapeista koostuva koristelu.

Kirkon lukupulpetti. Kirjaliinan aiheena on hymyilevä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi.

Vaaleasta puusta valmistettu ylöspäin levenevä puujalusta, jonka päällä on lasinen allas. Altaan sisäreunassa tekstiä ja ristin kuva.

Kirkon uusi kastemalja. Lasisen altaan on valmistanut Lasistudio Mafka & Alakoski. Kastemalja on kirkon länsipäädyssä ovien kohdalla.

Keskellä takaapäin kuvattu violettiin messukasukkaan pukeutunut pappi, jonka oikea käsi on kohotettu siunaavaan asentoon. Hänen edessään on alttari, jolla palaa 13 kynttilää. Alttarin edessä on messinkinen kulkueristi.

Alttarivaate, kalkkiliina ja messukasukka käytössä kiirastorstain messussa 2022. Uudet kirkkotekstiilit on valmistanut tekstiilitaiteilija Helena Vaari.

Kolme ruskeaa puupatsasta vierekkäin puupalkin päällä lähellä kattoa. Keskellä suurin veistos, ristiinnaulittu Kristus, sivuilla pienemmät Maria ja Johannes. Taustalla näkyy kirkon kattoholvausta, jonka ruoteet on maalattu punaisilla raidoilla.

Veistosryhmä 1500-luvulta. Puuveistokset muodostavat nykyään yhden kokonaisuuden (nk. calvario-ryhmä), mutta ovat alkujaan eri tekijöiltä. Keskellä ristiinnaulittu Kristus, vasemmalla sureva Maria ja oikealla Johannes.

Tiilistä tehdyn pilarin syvennyksessä on pienehkö puinen patsas naishenkilöstä. Patsas on kulunut ja sen kädet puuttuvat.

Naispyhimyksen patsas 1500-luvun alusta, esittää luultavasti Neitsyt Mariaa. Patsas on sijoitettuna kuoripilarista löytyneeseen komerokaappiin.

Vaaleansininen korkea kaappikello, jonka reunat ja yksityiskohdat on kullattu. Kellotauluun on tuntien lisäksi merkitty minuutit.

Rokokoo-tyylinen kaappikello vuodelta 1787. Kellon on valmistanut turkulainen kelloseppä Jacob Sylvander. Väritys on alkuperäisen mukainen.

Katosta roikkuu laiva, joka on maalattu sinipunaiseksi. Laivassa on kolme mastoa, joissa kaikissa on useampi purje. Sivustoilla on tykkejä. Köli on valkoinen.

Liedon kirkkolaiva, joka on tuotu kirkkoon vuonna 1712. Kolmimastoinen ja kaksikantinen fregatti, jolle on veistetty kokonaisuudessaan 30 tykkiä. Laiva on täysissä purjeissa.

Pastellisävyinen maalaus. Oikealla puolella on Jeesus, joka ojentaa kättään maassa itkevälle naiselle. Vasemmassa laidassa on ihmisryhmä, joka katsoo tapahtumaa. Ryhmässä on mies, joka on valmis heittämään kiven.

Eero Järnefeltin alttarimaalaus vuodelta 1908, öljymaalaus kankaalle. Maalauksen aiheena on Jeesus ja langennut nainen. Maalaus sijoitettiin vuonna 1902 valmistuneeseen uuteen kuoriin.

Jeesus ja opetuslapset kuvattuna viimeisellä ehtoollisella. Jeesus on kuvan keskellä, ja hänen päätään ympäröi kultainen sädekehä. Värit ovat kirkkaat ja moninaiset. Hahmojen päät ovat vartaloon suhteutettuna normaalia isommat.

Vanha alttarimaalaus vuodelta 1827, öljymaalaus kankaalle. Maalaus on signeeraamaton, mutta voisi olla taitelija Herman Granbomin teos. Aiheena on viimeinen ehtoollinen.

Tummasävyinen maalaus on kaksiosainen. Vasemmalla puolella on Ristiinnaulittu kahden ryövärin rinnalla. Ristin alla pääkallo. Ryövärit on sidottu puihin. Taustalla näkyy Jerusalemin kaupungin silhuetti. Oikeanpuoleinen maalaus kuvaa Kristuksen ylösnousua. Kristus on jo taivaassa, pilven päällä ja katsoo, kuinka hänen haudallaan on enkeli ja kolme naista.

Öljymaalaus kankaalle, joka on lahjoitettu kirkkoon vuonna 1696. Maalauksen aiheena ovat ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousu.

Tiilistä rakennettu paksu pilari, jonka pintaan on maalattu harmaan eri sävyillä köynnöskuviota.

Kuoripilari, jonka maalaukset ovat 1600-luvun puolivälistä. Pilarien ja kattojen maalaukset paljastettiin 1970-luvun peruskorjauksessa.

Kirkon katon tähtiholvaus. Holvin ruoteet kohtaavat keskellä, jossa on koristeellinen pieni kehä. Keskimmäistä kehää ympäröi neljä muuta samanlaista kehää. Ruoteita on yhteensä kaksitoista. Ruoteet on koristeltu punaisin raidoin.

Kirkko on kolmilaivainen ja laivat koostuvat neljästä holvista. Holvit ovat historian aikana halkeilleet usein, mutta ne ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Kuvassa kuorin 16-ruoteinen tähtiholvaus.

Kirkkosalin katosta roikkuu kolme kynttilävalaisinta jonossa. Valaisimet ovat vaskisia ja niissä palaa useita sähkökynttilöitä. Muu sali on pimeänä.

Kirkon kattokruunut ovat suurimmaksi osaksi 1600-1800-luvuilta. Nykyinen sähköistys on 2000-luvun alusta. Vanhin kattokruunu (1668 tai 1671) löytyy kuorin eteläiseltä puolelta.

Kalkkipinnalle maalattu punainen ympyrän sisällä oleva tasasivuinen risti. Ristissä on näkyvillä alkuperäistä maalikerrosta siellä täällä, jotka on yhdistetty toisiinsa konservoinnin yhteydessä punaisella värillä.

Vihkiristit edustavat kirkon vanhinta säilynyttä kerrosta. Ristejä on säilynyt nykypäivään kymmenen. Ristit paljastettiin ja konservoitiin 1970-luvulla; osista niistä oli säilynyt vain fragmentteja.

Tumma metallinen kello, joka on siniseksi maalatun puisen kehikon sisällä. Kehikolla on suippomuotoinen katto.

Keskiaikainen rippikello. Kelloa soitettiin katolisella ajalla messussa tärkeiden kohtien merkkinä. Rippikellona luterilaisena aikana se kutsui syntien tunnustamiseen. Puinen kehys on 1600-luvulta.