Pappilan iso tammi je sen katveessa lapsiperheitä nurmella piknikillä.

 

PYSÄHDYKSIÄ

 

PAPPILAN TAMMI: Pysähtyminen  

 

Pappilan pihan keskellä kasvaa vanha tammi. Nyt halataan puuta! Jos teitä on useampi vaeltaja, voitte tehdä käsistä piirin puun ympärille. Paina sitten poskesi puun runkoa vasten. Voit myös nojata selkä puun runkoa vasten, jos se tuntuu mukavammalta. Hengittele ihan rauhassa. Sisään ja ulos, sisään ja ulos. Meillä ihmisillä on usein kiire paikasta toiseen, mutta puut kasvavat koko elämänsä samassa paikassa. Ne muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on välillä pysähtyä ja tasata hengitystä. Nähdä juuri tämä hetki. Ole ihan rauhassa niin kauan kuin tuntuu sinusta hyvältä ja jatka sitten matkaasi.  

 

Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. (Matt. 2: 9-10)  

Idän tietäjien pitkä matka sisälsi matkataukoja levähdyksineen. Tähden pysähtyminen osoitti heille, että etsimistä ei enää tarvinnut jatkaa. Eivätkä he ole ainoita, joille Jeesuksen kohtaaminen tuottaa suuren ilon ja ymmärryksen perille pääsemisestä.

  


Mustavalkoisessa kuvassa pappila kesällä kuvattuna sisäpihalta joka on hyvin vehreä ja sen kasvillisuus on runsasta. Huomion kiinnittäviä yksityiskohta ovat avoin ikkuna sekä sisäänkäynnin vieressä olevat tikapuut.

Liedon pappila vuonna 1927 - näkyvmä sisäpihalta. Kuva: Liedon museo.


Liedon pappila

Liedon pappilan nykyinen päärakennus on tehty vuosina 1859—1862 Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylichin piirustusten mukaan, ja se on perusratkaisuiltaan tuolloin suositun virkataloarkkitehtuurin mukainen. Vuonna 1893 pappilan Nuolemon puoleista päätyä vielä jatkettiin seitsemän metrin verran. 

Ensimmäinen Liedon pappilassa asunut kirkkoherra oli Carl Fredrik Ramberg. Käytöstä virka-asuntona luovuttiin syksyllä 1991 vuonna. 

Pappila on aiemmin toiminut myös kirkkoherranvirastona, seurakunnan kirkonkirjojen arkistona, toimistotiloina. 

Vanhoihin pappiloihin liittyy monenlaisia tarinoita ja niiden kautta paikkakunnille on tullut usein monenlaista tietoa ja taitoa esimerkiksi uusia kasveja ruoaksi ja kaunistukseksi. Liedon Pappilan kuuluisin asuja taitaa olla kansallisrunoilija Runeberg, joka nuoruudessaan toimi pappilan lasten kotiopettajana. 

Liedon pappilan keltainen puinen päärakennus kevätmaisemassa etualalla vihertävä puunoksa.

Pappilan tammi näkyvissä osittain etualalla myös tammen oksa ja taustalla näkyy pappilan päärakennusta.