Kirkolliskokous lähetti täysistunnoissaan 15.5. ja 16.5. valiokuntiin myös useita muita piispainkokouksen ja hiippakuntien esityksiä sekä edustaja-aloitteita. Uusia edustaja-aloitteita oli jätetty määräaikaan mennessä kolme kappaletta.

Aloite seurakuntarakenteen muuttamiseksi hallintovaliokuntaan

Edustaja-aloite seurakuntarakenteen muuttamiseksi eteni hallintovaliokuntaan. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta tekemään esityksen seurakuntarakenteen muuttamiseksi. Valmistelua tulee tehdä tiiviissä vuoropuhelussa kirkolliskokouksen kanssa. Aloitteen oli allekirjoittanut lähes puolet edustajista eli 52 edustajaa. Asiasta käytiin vilkas keskustelu. Puheenvuoroissa korostettiin vuoropuhelun ja yhteistyön merkitystä myös seurakuntien ja hiippakuntien kanssa.

Työskentely seurakuntarakenteiden muutostarpeiden selvittämiseksi käynnistettiin jo edellisellä kirkolliskokouskaudella. Aloitteessa todetaan, että tätä työskentelyä on syytä jatkaa viipymättä edellisen kauden keskustelujen ja suuntaviivojen pohjalta, jotta löydetään tarvittavat rakenteelliset ratkaisut tuleville vuosikymmenille seurakuntatyön turvaamiseksi.

Aloitteen mukaan seurakuntien polarisaatiokehitys on jo pitkään ollut huolestuttava ja näyttää ennusteiden mukaan edelleen kiihtyvän: seurakuntien alueelliset, toiminnalliset ja taloudelliset erot kasvavat. Seurakuntien haasteina aloitteessa todetaan myös mm. rekrytointihaasteet ja kiinteistöjen ylläpito.

Edustaja aloite 1/2024 kirkolliskokoukselle: Aloite seurakuntarakenteen muuttamiseksiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Määräenemmistösäännöksen muuttamista koskeva aloite yleisvaliokuntaan

Kirkolliskokous lähetti määräenemmistösäännöksen muuttamista koskevan edustaja-aloitteen yleisvaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 25 edustajaa.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkolain 5 luvun 4 §:n muutos, jolla määräenemmistöä edellytettäisiin ainoastaan niissä kirkolliskokouksen asioissa, jotka käsittelevät kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja sekä pappis- ja piispanvirkaa. Tarvittaessa laajennettu puheenjohtajien neuvosto antaisi lausunnon siitä, vaatiiko asian käsittely määräenemmistöä. Aloitteessa esitetään, että määräenemmistöksi riittäisi kaksi kolmasosaa nykyisen kolmen neljäsosan sijaan.

Aloitteessa todetaan, että tiukaksi viritetty määräenemmistövaatimus halvaannuttaa kirkon toimintaa tavalla, joka ei ole ollut säännöksen tarkoituksena. Nykyinen määräenemmistövaatimus on aloitteen mukaan esimerkiksi kaatanut monia pitkään valmisteltuja uudistusprosesseja, joiden takana on ollut edustajien suuri enemmistö ja jotka eivät ole suoraan liittyneet kirkon oppiin.

Määräenemmistösäädösten muuttamiseksi on tehty aloitteita eri vuosikymmenillä.

Edustaja-aloite 2/2024 kirkolliskokoukselle Määräenemmistösäännöksen muuttaminenLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Aloite nuorten vaikuttajien läsnäolo- ja puheoikeudesta seurakuntien päätöksentekoelimissä yleisvaliokuntaan

Edustaja-aloite nuorten vaikuttajaryhmien läsnäolo- ja puheoikeudesta seurakunnissa etenee yleisvaliokuntaan. Keskustelussa käytettiin 18 puheenvuoroa.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen luvun 10 viidenteen pykälään muutos, jonka myötä pykälään kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin.

Monet seurakunnat ovat hallintosäännössään antaneet nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden seurakunnan hallinnollisiin toimielimiin. Kirkkojärjestyksen kirjausta nuorten vaikuttajaryhmästä on kuitenkin osassa seurakuntia tulkittu niin, että sen myötä ei ole mahdollista kirjata läsnäolo- ja puheoikeutta nuorten vaikuttajaryhmän edustajalle hallintosääntöön, vaan tästä pitäisi tehdä päätös jokaisessa toimielimen kokouksessa erikseen.

Aloitteessa todetaan, että läsnäolo- ja puheoikeus päätöksentekoelimissä liittyy suoraan ja merkittävästi nuorten mahdollisuuteen osallistua seurakunnan päätöksentekoon ja että nykyinen käytäntö heikentää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia seurakunnissa.

Edustaja-aloite 3/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkkojärjestykseen kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiinLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Piispainkokouksen esitys kirkollisten kirjojen uudistamisesta käsikirjavaliokuntaan

Piispainkokouksen esitys käynnistää kirkollisten kirjojen uudistamistyö Kirkkokäsikirjan osasta III eli Kirkollisten toimitusten kirjasta eteni käsikirjavaliokunnan käsittelyyn.

Kirkollisten kirjojen uudistamista on pohdittu kirkossa pitkään. Esityksen taustalla on piispainkokouksen vuonna 2021 käynnistämä selvitystyö kirkollisten toimitusten teologiasta. Kirkollisia toimituksia ovat muun muassa kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, avioliiton siunaaminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen. Tehty selvitys osoittaa, että kirkollisiin toimituksiin liittyy tällä hetkellä monia teologisia ja käytännöllisiä kysymyksiä, jotka antavat aiheen käynnistää Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamistyö.

Selvitysten pohjalta on valmistunut teos Kasteessa kaiken perusta – selvityksiä kirkollisten toimitusten teologiastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä, joka palvelee uudistustyötä teologisena pohjaselvityksenä.

Piispainkokouksen esitys 2/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkollisten toimitusten kirjan uudistaminenLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Papin ilmoitusvelvollisuutta koskeva aloite lakivaliokuntaan

Tampereen hiippakuntavaltuuston esitys, joka koskee papin ilmoitusvelvollisuuden purkamista hautaan siunaamisen osalta, lähetettiin lakivaliokuntaan. Aloitteessa pyydetään, että kirkkohallituksen ja kirkolliskokouksen on viipymättä ryhdyttävä toimiin kirkkolain kahdeksannen luvun muuttamiseksi siten, että papin ilmoittamisvelvollisuus jokaisesta hautaan siunaamisesta puretaan.

Aloitteessa todetaan, että hautaan siunaaminen on puhtaasti kirkollinen toimitus, johon ei liity juridisia eikä viranomaistoimintaan liittyviä vaikutuksia, toisin kuin avioliittoon vihkimiseen tai kasteeseen. Tämän vuoksi on tarpeetonta tuottaa siitä tietoa jäsenrekisteriin. Hautaan siunaamisen päivämäärää tai hautaan siunanneen papin nimeä ei tarvita mihinkään sellaiseen todistukseen, jota keskusrekisteristä annetaan.

Hiippakuntavaltuuston esitys 2/2024 kirkolliskokoukselle (Tampereen hiippakunta): Aloite kirkkolain 8 luvun 15 §:n 1 momentin muuttamisestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Seurakuntavaaleja koskeva esitys hallintovaliokuntaan

Kirkolliskokous kävi lähetekeskustelun Helsingin hiippakuntavaltuuston esityksestä, jossa ehdotetaan seurakuntavaaleissa siirtymistä sähköiseen äänioikeutettujen luetteloon ja sähköiseen äänestämiseen. Esitys pohjautuu Kallion seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston aloitteisiin. Asiasta käytettiin 15 puheenvuoroa. Esitys lähetettiin hallintovaliokuntaan.

Hiippakuntavaltuuston esitys 3/2024 kirkolliskokoukselle (Helsingin hiippakunta): Kallion seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston aloitteet siirtymisestä seurakuntavaaleissa sähköiseen äänioikeutettujen luetteloon ja sähköiseen äänestämiseenLinkki avautuu uudessa välilehdessä