Harjannostajaisia vietettiin hyvillä mielin

Seurakunnan rakenteilla olevan toimitilan harjannostajaisia vietettiin torstaina 17.1. iltapäivällä Liedon seurakuntatalolla. Rakennustyöväki ja suunnittelijat kokoontuivat perinteiseen juhlahetkeen hernerokan äärelle uuden toimitilan saatua kattotuolit ja kohottua harjakorkeuteen joulun välipäivinä. Tilaajan edustajana mukana juhlahetkessä oli seurakunnan taloushallinnon vastuuryhmä.

Perinteen mukaan rakennusväki voi laittaa katonharjaan väärinpäin asetetun harjan viestiksi työn tilaajalle, jos on sitä mieltä, että harjannostajaiset ovat myöhässä. Tätä merkkiä ei torstaina näkynyt, joten päätellä voi, että juhlaa vietettiin ajallaan.   

– Aiemmin harjannostajaisia vietettiin, kun kurkihirsi oli paikallaan. Nykyisin usein vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojaan sateelta, tai kun kattotuolit on saatu nostettua ja talo on kohonnut harjakorkeuteen, kertoo Sampo Karasvirta, vastaava työnjohtaja toimitilaa tekevästä Pöytyän Rakennus Oy:stä.

– Mukavaa, että harjannostajaisia vietetään näin perinteiseen tapaan.

Työmaalla vietettävien harjannostajaisien sijaan nykyisin juhlitaan usein ravintolassa tai harjannostajaiset saatetaan jättää pitämättä.

Harjannostajaisissa kiitoksia rakentajille ja muille projektiin osallistuville eri tahoille esittivät Jussi Ukkonen, Pöytyän Rakennuksen toimitusjohtaja sekä A-Insinöörien yksikönjohtaja Markku Könnö.

Könnö kuvasi kiitospuheenvuorossaan rakentajien tekemän työn ja koko projektin suurta merkitystä.  

— Seurakunnan työntekijät ovat pitkään tehneet työtä melkoisessa diasporassa. Yhteinen tila on odotettu. Teidän kätenne ja tahtotilanne takaavat sen, että tilasta tulee hyvä. Papereihin ja suunnitelmiin voidaan kirjata asioita, mutta lopullinen jälki syntyy teidän työstänne.    

Aikataulu pitää

Rakennustyöt alkoivat viime kesänä, ja uuden toimitilan pitäisi valmistua alkusyksystä.

Toimitilan rakentamista koordinoivan A-Insinöörien projekti-insinööri Elina Peippo vahvistaa, että aikataulu pitää.  

– Ihan tarkasti ottaen ollaan viikon verran suunnitelma-aikatauluista jäljessä, mutta lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä, kertoo Peippo. Viivästystä tuli Vanhan seurakuntatalon purkutöiden vaiheessa muun muassa kaivurin rikkoutumisesta.

– Työvaiheissa ollaan nyt runkotöiden loppusuoralla, eli talon kantavat osat, tolpat, kattotuolit, seinärakenteet alkavat olla valmiit, selittää Karasvirta.

Suuritöiset, aikaa vievät vaiheet ovat takana, kun saatiin purettua Vanha seurakuntatalo, luotua  talotekniikalle valmiudet sitä varten erikseen tehtyyn pieneen tekniikkarakennukseen – sekä tietysti tehtyä uuden toimitilan perustustyöt.    

Karasvirta kertoo seuraavina työvaiheina olevan tuulensuojalevyjen asennuksen ja muurauksen.

– Arkkitehti kävi vielä juuri äsken katsomassa, minkälainen sauma sopii julkisivun tiiliverhoiluun. Vähän rosoisempaa tehdään, tiilen mukaisesti. Samaan aikaan tehdään kattotöitä. Asennetaan katevanerit, aluskate ja peltikate. Ja tästä alkaa kriittinen kuivausvaihe, kertoo Karasvirta.

Kokoaa palvelut ja työntekijät  

Uusi talo vastaa tarpeeseen, joka on syntynyt, kun huonokuntoinen Vanha seurakuntatalo päätettiin purkaa ja kun pappilasta on jouduttu luopumaan työntekijöiden kokopäiväisenä työskentelytilana. Molemmat tilat aiheuttivat sisäilmaoireita useille työntekijöille sekä muille tilojen käyttäjille. Muuttoja ja eri väistötiloissa toimimista Liedon keskustassa on takana etenkin kirkkoherranvirastolla, lasten ja perheiden kerhoilla. Samoin useampaan kertaan ovat vaihtuneet pappien, kanttorien ja diakoniatyöntekijöiden toimistotyöpisteet.

Pöytyän Rakennuksen toimitusjohtaja Jussi Ukkonen sanoo tätä taustaa vasten hyvin ymmärtävänsä uuteen tilaan ja sen rakentamiseen kohdistuvat odotukset, sekä myös huolenilmaukset asioista, joiden laadukas toteuttaminen on kuitenkin rakentajalle itsestään selvä työn lähtökohta.

Yksi näistä on kosteudenhallinta.

Sampo Karasvirta rauhoittelee, että huolestua ei tarvitse, vaikka lunta on tullut tupaan. Huolissaan ei siis tarvitse olla esimerkiksi siitä, että rungon puut ovat saaneet vettä tai lunta.

– Olennaista on, että kaikki pinnoitettava on kuivaa. Siksi esimerkiksi pintalaatat asennetaan vasta aivan työmaan loppuvaiheessa.  Betonin kuivumiselle on aikaa kolmesta, neljään kuukauteen. Kosteutta mitataan usein anturein. Betonin kuivumista seuraa erikseen työhön hankittu ulkoinen taho. Lisäksi koko rakennushankkeen kosteudenhallintaa valvoo kosteuskoordinaattori.   

Tärkeää on myös vastaavan työnjohtajan huolehtima työvaiheiden ajoittaminen ja materiaalien toimitusajat.  

– Esimerkiksi villat tulevat työmaalle vasta niiden asennusvaiheessa, jotta ne laitetaan taatusti kuivina paikoilleen, mainitsee Karasvirta.   

– Kriittinen kuivausvaihe alkaa, kun talo on saatu kiinni. Silloin luodaan lumet pois ja kuivaus alkaa. Talvi on hyvää kuivausaikaa, jos pakkanen pysyy, sanoo Karasvirta.  

Potkua kuivumiselle antavat öljykäyttöiset suurteholämmittimet. 

Uuteen rakennukseen tulee kerho- ja monitoimitila etenkin lapsi- ja perhetyölle, mutta tilat on tarkoitettu laajempaan käyttöön, muillekin ryhmille ja kokoontumisille. Lisäksi taloon tulevat kirkkoherranviraston ja taloustoimiston palvelut, arkisto, yhteinen toimistotyötila kanttoreille, papeille ja diakoniatyöntekijöille sekä pari pientä tapaamistilaa. Pinta-alaltaan rakennus on 623 neliömetriä. Tiiviin tilasuunnittelun perusteena on paitsi tehokas yhteiskäyttö, myös se, että vieressä on käytettävissä seurakuntatalo ja kirkko, jonka myös toivotaan olevan entistä monikäyttöisempi parhaillaan suunniteltavan kirkonremontin jälkeen.