Viinmäen hautausmaalle johtava rautaportti avoinna ja edessä ja takana vihreää nurmialuetta.

PYSÄHDYKSIÄ

VIINAMÄEN HAUTAUSMAA: Luomakunnan ihmettelyä

Etsi kuusiaidan sisältä rauhallinen paikka. Voit seistä tai istahda alas.
Psalmissa 139 sanotaan: Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Me kaikki, ihmiset, eläimet ja kaikki elävä olemme yhdessä Jumalan luomakuntaa. Laita nyt silmät kiinni ja tunnustele kasvojasi. Hiuksia, hiusrajaa, poskia, korvia, kaulaa. Katsele ja ihmettele tuntoaistin avulla sitä, millaiseksi Jumala on sinut luonut. Voit myös tutkia samalla tavalla vaelluskaverisi kasvoja, jos hän antaa luvan. Jos et halua koskea kasvojasi, voit tunnustella käsiäsi, etsiä jokaisen nikaman, tunnustella ihoasi.
Voit rukoilla: Jumala, tällaiseksi sinä minut teit. Auta minua pitämään huolta itsestäni ja kaikesta luodusta. Aamen.

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. (Ps. 8: 4-5)

Lapsi katseli vanhempiensa kanssa auringonlaskua. Kun aurinko oli laskenut meren horisonttiin ja hetken lumous oli haihtumassa, lapsi halusi kokea heti saman ja sanoi: ”Tehkää se uudestaan.” Ihminen osaa jäljitellä monia luonnon joskus aikanaan käsittämättömiksi koettuja toimintoja. Ja vielä enemmän: hän osaa hyödyntää löytämiään luonnon lainalaisuuksia ja rakentaa laitteita, joiden kaltaisia ei luonnossa lainkaan muuten olisi. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumala olisi onnistuttu työntämään aukkoihin, joita ei vielä ymmärretä tai hallita. Vaikka koittaisi aika, jolloin ihminen lapsen iloksi pystyisi jäljittelemään auringonlaskua, jäljellä on ihmetys kaiken alkuperästä ja ihmisen osasta. Luoja on kiinnostunut meistä ja haluaa kohdistaa meihin rakkauttaan.

Viinamäen hautasmaa

Viinamäen hautausmaa oli käytössä vuodesta 1890 vuoteen 1907. Hautausmaa perustettiin, koska vuoteen 1888 mennessä kirkon ympärillä olevan hautausmaan tila oli käytetty loppuun eikä senaatilta saatu lupaa alueen laajentamiseen.

Uudeksi hautausmaaksi lohkaistiin pappilan takana sijaitsevasta Kyöstilän ja Pappilan maihin kuuluvasta rinteestä vähän yli yhden hehtaarin kokoinen alue. Hautausmaaksi suunnitellulta alueelta siirrettiin pois 50 vuotta aikaisemmin sinne perustettu Kyöstilän talon torppa sekä liian lähellä aluetta Pappilan tilan mailla sijainnut verovapaa kirkonvartija Kustaa Kinellin torppa. Hautausmaaksi lohkaistusta tontista vain osa otettiin hautausmaakäyttöön syksyllä 1890, muu alue säilyi maanviljelyskäytössä. Viinamäen maaperä tiedettiin etukäteen kosteaksi, mutta ongelman arveltiin ratkeavan kunnon ojittamisella sekä ajamalla riittävästi santaa hautausmaalle.

Keskelle uuden hautausmaan alarajaa rakennettiin hirsinen leikkaushuone (ruumiinavaushuone) ja kalustohuone umpinaisen kivijalan päälle. Alle tehtiin kivikellari ilman holvia ja katteeksi valittiin päre. Koska leikkaushuone- ja kalustovaja oli aikoinaan rakennettu yhdessä kunnan kanssa, jätti kirkonkokous leikkaushuonerakennuksen kohtalon kunnan päätettäväksi, kun hautausmaan käytöstä luovuttiin. Leikkaushuone kunnostettiin ja se oli käytössä vuoteen 1935 asti, jolloin nykyisin käytössä oleva vainajienhuone valmistui Liedon kirkon hautausmaan pohjoisosaan. Tämän jälkeen leikkaushuoneen rakennus rapistui käyttämättömänä. Huhtikuussa 1937 se päätettiin purkaa ja käyttää hirret Loukinaisten piirin alakansakoulun rakentamiseen.

Nimi "Viinamäki" on hautausmaata vanhempi ja tulee ilmeisesti paikalla sijainneesta Kyöstilän talon Wiinamäen torpasta.

Kun hautausmaa oli käytössä, siitä mainitaan asiakirjoissa ainoastaan nimellä ”uusi hautausmaa”. Nimitystä "Wiinamäen hautausmaa" käytetään ensimmäistä kertaa kirkonkokouksessa vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun alueen käytöstä hautausmaana on luovuttu eli vuonna 1912.

Vaikka Viinamäki oli vain vähän aikaa hautausmaakäytössä, kunnioitus sitä kohtaan säilyi pitkään. 1950-luvulla lapset kävivät siellä salaa poimimassa mansikoita, koska siellä niitä oli paljon ja hyviä. Nämä retket tehtiin kuitenkin salaa, koska vanhemmat olivat ankarasti kieltäneet sen puuhan!