Yhden seurakunnan hallinto ja talous — toiminta kuudella seurakunta-alueella

Paimion rovastikunnan neuvottelutyöryhmä kokoontui Somerolle 16.4.2024 pohtimaan, millainen on toimiva ja taloudellinen seurakunnan rakenne vuonna 2030.

Ydinkysymyksenä työskentelyssä on, kuinka tulevaisuudessa turvataan seurakuntatyö ja -palvelut paikallisesti, kun vähenevät jäsenmäärät haastavat seurakuntia. Työryhmä koostuu rovastikunnan kuuden seurakunnan nimeämistä edustajista: luottamuselinten puheenjohtajista, kirkkoherroista ja talouspäälliköistä. Paraisten seurakuntayhtymään kuuluva Länsi-Turunmaan seurakunta ei ole nimennyt edustajia neuvotteluun.

Neuvotteluryhmässä on käynyt selväksi, että parhaiten tulevaisuuden haasteisiin vastataan säilyttämällä seurakunnan toiminta ihmistä lähellä, omalla alueella, ja keskittämällä hallintoa, taloutta, hautaus- ja kiinteistötoimea. 

Eri vaihtoehtoja, myös seurakuntayhtymämallia pohtinut neuvottelutyöryhmä pitää tässä vaiheessa vahvimpana vaihtoehtona yhden seurakunnan mallia. Yhden seurakunnan muodostaisivat kuusi seurakunta-aluetta, joissa seurakuntaelämän arki toteutuu. Somerolle kokoontunut työryhmä pitää tärkeänä, että Paimion rovastikunnan nyt itsenäiset seurakunnat Salo, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Somero muodostaisivat kukin oman toiminnallisen seurakunta-alueen. Paikallisen seurakunnan ydin ei lopulta ole hallinnossa vaan toiminnassa. Keskustelussa on korostunut myös alueen omien nimikkotyöntekijöiden arvo.

Muutostilanteessa huomiota on kiinnitettävä siihenkin, että 40% kirkon työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kilpailu seurakunnan työntekijöistä kiristyy.

Vaikka laajempi näky yhteistyön tiivistämisen tarpeesta on jaettua, työryhmän on jatkotyöskentelyssä etsittävä ratkaisuja moniin kriittisiin kysymyksiin: Miten keskitetyssä hallinnossa kuuluu alueiden ääni? Minkälainen rooli ja valta olisi seurakunta-alueiden alueneuvostoilla? Miten työntekijärekrytoinnit hoidetaan? Mihin kaavaillussa mallissa keskitettäisiin hallinnon ja talouden palvelut? Lisäksi luottamushenkilöiden puheenvuoroissa mietitytti, perustuisiko varojen jako alueilla jäsenmäärään.

Vaikka työskentelyssä on monia asioita ratkottavana, työryhmässä halutaan katsoa rohkeasti tulevaan ja keskustellen rakentaa tulevien sukupolvien kirkkoa.

– Paimion rovastikunnassa muutosta ei tehdä pakosta, vaan yhteistyöstä käsin. Se on hyvä lähtökohta. Seuraavaksi työryhmän ehdotusta arvioidaan ja edelleen kehitetään seurakuntien päättäjien ja työntekijöiden kanssa, toteaa lääninrovasti Risto Leppänen.

Seurakunnat tekevät ratkaisunsa myöhemmin. Hankkeen tähtäyspiste on vuosi 2030.

Rovastikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia pohdittiin Turun arkkihiippakunnassa ensin vuonna 2021 hautaus-, kiinteistö- ja talouskysymyksiin keskittyvissä asiantuntijaryhmissä. Työskentely laajeni vuonna 2022 nimettyihin rovastikunnallisiin neuvottelutyöryhmiin ja hautaustoimen yhteistyöryhmiin. Työskentelyyn on osallistunut myös Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustus. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii lääninrovasti.