URKUMARATONAkvarellimaalaus uruista.

Liedon kirkon uusien Schuke-urkujen juhlaa 6.4.2024. Illan juontaa Risto Nordell.

 

OHJELMA

klo 16 tervehdyspuheenvuoro, Tomi Satomaa 

Tomi Satomaa, urut 

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

Toccata in d, BWV 538/1 

Gottfried August Homilius (1714-1785)

Christ lag in Todesbanden (l) 

Christ lag in Todesbanden (ll) 

Christ lag in Todesbanden (lll) 

Jan Nieland (1903-1963)

Marche Triomphale 

Felix Mendelssohn (1809-1847)

Sonata VI, Opus 65/6 ("Vater unser im Himmelreich") 

Petr Eben (1929-2007)

Sonntagsmusik/Moto Ostinato 


klo 17 tervehdyspuheenvuoro, Risto Leppänen 

Irina Vavilova, urut 

Johann Sebastian Bach (1685–1750)

Preludi ja fuuga a-molli BWV 543 

Sulo Salonen (1899–1976)

Partita koraalista Sen suven suloisuutta 

Percy Whitlock (1903–1946)

Salix sarjasta Plymouth Suite 

Nico Muhly (1981–)

Reverend Mustard His Installation Prelude (Preludi Isä Mustardin virkaanastujaismessuun) 

Joseph Rheinberger (1839–1901)

Sonaatti nro. 4 a-molli, op.98 

I. Tempo moderato 

II. Intermezzo 

III. Fuga cromatica 


klo 18 tervehdyspuheenvuoro, Johannes Schuke 

Olli Pyylampi, urut 

Johann Sebastian Bach (1685–1750)

Praeludium in C BWV 547 

An Wasserflüssen Babylon BWV 653 

Johannes Brahms (1833–1897)

Elf Choralvorspiele op. 122: 

-Nro 9 Herzlich tut mich verlangen 

-Nro 10 Herzlich tut mich verlangen 

Christian Heinrich Rinck (1770–1846)

Sechs Variationen über ein Thema von Corelli op. 56 

Josef Rheinberger (1839–1901)

Cantilene op. 148/2 

Jean Sibelius (1865–1957)

Finlandia op. 26 (sov. H. A. Fricker & O.Pyylampi) 


klo 19 tervehdyspuheenvuoro, Olli Pyylampi 

Ville Urponen, urut 

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

Fantasia c-molli, BWV 537/1 

Günter Raphael (1903–1960)

Partita koraalista ”Ylistä Herraa Jumalaa, nyt Suomenmaa”, op. 41 nro 2 

Jean-Philippe Rameau (1683–1764 )

Le Rappel des Oiseaux (Lintujen kokoontuminen)

Le Tambourin (Tamburiini) 

Le Poule (Kana) 

Harri Wessman (1949-)

Credo 

Johann Sebastian Bach

Toccata ja fuuga d-molli, BWV 565 


 

Akvarellikuvituksessa osia uruista.


MUUSIKOT

Tomi Satomaa

työskentelee tällä hetkellä aktiivisesti konsertoivana urkurina, kanttorina Liedon seurakunnassa, kuoronjohtajana sekä urkupedagogina. Konsertit ovat vieneet Tomi Satomaata keskeisille suomalaisille urkufestivaaleille, ja urkusolistina hän on esiintynyt myös useissa Keski-Euroopan maissa sekä Virossa ja Venäjällä. Tomi Satomaan debyyttilevy Ramus virens olivarum (ALBA) ilmestyi syksyllä 2016. Toinen Satomaan CD-levy G.A. Homilius Chorale Preludes for Organ (Pilfink Records) ilmestyi joulukuussa 2022. Lisäksi hän on tallentanut soittoaan Ylen kantanauhoituksin. Suomalaisen urkutaiteen eteen Satomaa on myös työskennellyt toimiessaan Organum-seuran puheenjohtajana ja Organum-lehden päätoimittajana sekä Helsingin Urkupäivien taiteellisena johtajana vuosina 2016-2019. 

Tomi Satomaa, kuva: Apai

Urkupedagogina Tomi Satomaa on ensimmäisten joukossa kehittänyt varhaisiän urkupedagogiikkaa Suomessa ideoimalla esimerkiksi Suomen ensimmäisen lasten jalkion. Satomaan ja Susanne Kujalan valmistama Suomalainen Urkukoulu lapsille (Sulasol) ilmestyi loppukesästä 2018. Urkujensoiton lisäksi Tomi Satomaa toimii kuoronjohtajana. Hänen perustamansa Musica Vocale -kuoro on viime vuosina noussut korkeatasoiseksi kamarikuoroksi. Se on esittänyt musiikkia 1500-luvulta nykypäivään. Pääosin kuoron ohjelmistossa on ollut keskisuuria kirkkomusiikkiteoksia, säveltäjinä esimerkiksi J.S.Bach, D. Buxtehude, H. Schütz, W.A. Mozart ja A. Pärt.  

Valmiudet työllensä Tomi Satomaa on saanut Espoon musiikkiopistosta, Candomino-kuorosta ja Sibelius-Akatemiasta. Tärkeimpinä opettajinaan uran varrella hänellä on ollut isänsä, musiikkineuvos Tauno Satomaa sekä professori Kari Jussila. Tomi Satomaa on saanut Paraisten kaupungin kulttuuripalkinnon 2017 sekä Director Musices -arvonimen 2021. 


Irina Vavilova

aloitti musiikkiopintonsa pianistina 6-vuotiaana synnyinkaupungissaan Pietarissa. Urkuopinnot alkoivat 10 vuotta myöhemmin Pietarin Musorgskin musiikkiopistossa Anna Kalinkinan johdolla. Vuonna 2013 hän aloitti urkujensoiton ja kirkkomusiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa. Urkujensoiton lisäksi Irina opiskeli cembalonsoittoa Elina Mustosen ja Assi Karttusen johdolla. Keväällä 2019 hän suoritti Sibelius-Akatemian urkujensoiton A-tutkinnon Ville Urposen ja Markku Hietaharjun johdolla. Musiikin maisterin tutkinnon Irina suoritti loppuvuodesta 2019.

Irina on osallistunut lukuisille mestarikurssille Suomessa ja ulkomailla (opettajina muun muassa Louis Robilliard, Michael Radulescu, Mattias Havinga). Syyslukukauden 2018 hän vietti vaihto-opiskelijana Eastman School of Musicissa (Rochester, NY, Yhdysvallat) opettajinaan Nathan Laube ja William Porter. Irina on menestyksekkäästi osallistunut musiikkikilpailuihin. Viimeisimpänä hän saavutti jaetun 2. palkinnon (1.palkintoa ei myönnetty) Stavangerin pohjoismaisessa urkukilpailussa vuonna 2021 ainoana suomalaisena kilpailijana. 

Irina Vavilova, kuva: Anna-Maria Viksten

Irina Vavilova on kiinnitetty Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin lehtoriksi elokuusta 2021 alkaen erityisvastuualueenaan liturgisen urkujensoiton ja improvisoinnin opetus. Lisäksi hän toimii urkujensoiton opettajana Kuopion konservatoriossa ja opettaa yksityisesti. Irina on esiintynyt solistina ja erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa Suomessa, Venäjällä, Pohjoismaissa, Baltian maissa, Etelä-Euroopassa ja Amerikassa. Hän on myös kysytty säestäjä, ja tässä roolissa hän on osallistunut muun muassa Cantio Laudis -ja Candomini -kuorojen levytyksiin, jotka ovat saaneet laajasti kiitosta.

Elokuussa 2020 Irina esitti Francis Poulencin urkukonserton Helsinki Metropolitan Orchestran solistina Sasha Mäkilän johdolla. Cembalistina Irina esiintyy kamarimusiikkikokoonpanoissa ja suurten kirkkomusiikkiteosten continuo-ryhmissä. Vuoden 2024 alussa Irina esiintyi uusien Musiikkitalon urkujen avajaisviikon päätöskonsertissa yhdessä urkutaiteilija Ilpo Laspaksen ja Cantores Minores -kuoron kanssa. Vuoden ohjelmassa on konsertteja muun muassa Turun, Tampereen, Helsingin ja Kuopion tuomiokirkoissa, Olli Saaren Requiemin levytys Somnium Ensemble -kuoron kanssa sekä esiintymisiä Pohjoismaiden kirkkomusiikkisymposiumissa Suomea edustavana urkurina (Kööpenhamina, Tanska).  


 

Ville Urponen

on tunnetuimpia suomalaisia urkutaiteilijoita. Opiskeltuaan Sibelius-Akatemian solistisella osastolla urkujen- ja pianonsoittoa opettajinaan Kari Jussila ja Meri Louhos, hän täydensi urkujensoiton opintojaan Amsterdamissa Jacques van Oortmerssenin johdolla. Urponen valmistui musiikin tohtoriksi 2009. 

Ville Urponen on esiintynyt useissa Euroopan maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Venäjällä ja soittanut lukuisilla merkittävillä koti- ja ulkomaisilla musiikkifestivaaleilla. Esimerkiksi kesällä 2021 hän soitti Leipzigin Tuomaskirkon ”Bach-urkujen” 20-vuotisjuhlakonserttisarjan kaksi avajaiskonserttia ja tammikuussa 2024 Urponen soitti yhden Helsingin Musiikkitalon uusien konserttisaliurkujen vihkiäiskonserteista. 

Ville Urponen toimii urkumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa ja on Turun Urkujuhlien taiteellinen johtaja sekä Helsingin Musiikkitalon urkujen ohjelmistosuunnittelutyöryhmän jäsen. Pohjoismaiden vanhin urkutaiteen seura, Organum-seura myönsi Urposelle seuran kiertopalkinnon vuonna 2015 hänen näkyvästä ja pitkäaikaisesta työstään urkutaiteen hyväksi. 


Olli Pyylampi

on musiikin tohtori, director musices, joka opiskeli urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa professori Olli Porthanin johdolla ja suoritti vuonna 2006 ylimmän A-tutkinnon maksimipistein. Pyylampi on opiskellut urkujensoittoa myös Amsterdamin konservatoriossa opettajanaan urkuri Pieter van Dijk. Siellä hän suoritti opintojen päätteeksi Bachelor of Music -tutkinnon. Vuonna 2019 Olli Pyylampi valmistui musiikin tohtoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteilijakoulutuksesta aihealueenaan saksalaiseen urkumusiikkiin liittyvät esittämiskäytännöt. 

Pyylampi voitti toisen palkinnon Kotkan kansainvälisessä urkukilpailussa vuonna 2005. Hän on konsertoinut solistina eri puolella Suomea sekä Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä. Hän on myös tehnyt yhteistyötä kamarimuusikkona ja säestäjänä useiden kuorojen, instrumentalistien ja laulajien kanssa sekä avustanut usein kosketinsoittajana Suomen Kansallisoopperan orkesterissa. 

Olli Pyylampi työskentelee Helsingin Kallion seurakunnan pääurkurina. Lisäksi hän toimii urkumusiikin tuntiopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa on urkujenrakennus ja hän onkin työskennellyt asiantuntijana ja valvojana useissa urkujenrakennusprojekteissa, kuten Liedon kirkon uusien urkujen rakentamisessa. Hän kuuluu Helsingin seurakuntayhtymän urkutoimikuntaan ja on Kirkkohallituksen urkuasiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Viime vuonna Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli myönsi hänelle ansioistaan director musices -arvonimen. 


 Risto Nordell 

on Yleisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja, joka on saanut ohjelmistaan useita palkintoja, muun muassa Kirkon kulttuuripalkinnon 2015. Hänen elämänsä tarkoitus on musiikki ja elämänlaatua kohentavat kalastus, purjehdus, hapanjuurileipominen  ja räntäsateinen Saaristomeri marraskuussa. Nordell valmistui vuonna 1989 Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Hänen pääaineensa oli laulu, mutta yleisön iloksi hän lopetti laulamisen jo 35 vuotta sitten.

Risto Nordell on kysytty luennoitsija ja konserttien juontaja eri puolilla Suomea.  Hän on avustanut monia lehtiä ja kirjoittaa nykyään klassisesta musiikista Suomen Kuvalehteen.  Nordellin tunnetuin radio-ohjelma on Riston Valinta, jota hän on toimittanut Yle Radio 1:ssä vuodesta 2007.    Vuonna 2018 ilmestyi Nordellin esikoiskirja Riston Valinta – parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle.