Uutislistaukseen

Mestarintuvan ikkunoissa ikkunoita taivaaseen – Margit Vainion ikonit kutsuvat rukoukseen

Margit Vainio maalaamassa ikonia pöydän ääressä.

Lietolainen ikonimaalari Margit Vainio antoi töitään nähtäville seurakunnan pyynnöstä. Korona-ajan kokoontumisrajoitusten keskellä ikonit ikkunoissa ovat toivon viesti ja niiden edessä on mahdollisuus itsekseen hiljentyä.

Liedon seurakunnan Mestarintuvan ikkunoissa on esillä ikoneja. Katsomaan niitä pääsee talon ulkopuolelta, seurakuntatalon piha-aukealta käsin. Ikonit on maalannut lietolainen Margit Vainio, ja ne ovat ikkunoissa nähtävissä huhtikuun puoliväliin.  

Kauniiden, taidokkaiden teosten taidenäyttelyn omaisella esiin asettelulla on syvempi viesti. Ikonit kutsuvat kulkijaa hiljentymään edessään. Ortodoksisen kirkon elämään varhaiskirkon ajoista alkaen kuuluneet ikonit ovat ennen kaikkea rukouksen ja hiljentymisen apuväline. Kristillisestä uskosta kertovat kuvat ovat maalattua teologiaa, ja ikonimaalaus rukousta. 

Ikonien maalaaminen on saanut jalansijaa myös muiden kuin ortodoksien hengellisessä elämässä. Rukouselämää ravitseva ikonimaalaus sopii hyvin luterilaisillekin, ja myös Liedon seurakunnassa on muutaman vuoden ajan pidettyä ikonipiiriä – juuri Margit Vainion opetuksessa. 
 

Löytöristi kuljetti mestarimaalariksi

Margit Vainio on kehittänyt ikonimaalauksen osaamistaan kotimaassa niin pitkälle kuin mahdollista, kouluttautuen muun muassa Valamon luostarissa Heinävedellä venäläisten, kreikkalaisten ja suomalaisten mestari-ikonimaalarien ohjauksessa. Ikonitaiteeseen syventyäkseen hän on myös tehnyt useita opintomatkoja muun muassa Kreikkaan ja Venäjälle. Ikoninäyttelyjä Vainio on pitänyt useita ja osallistunut myös aktiivisesti ryhmänäyttelyihin. Useiden vuosien ajan Vainio on myös opettanut ikonimaalausta Turun ortodoksisen seurakunnan ikonipiireissä.

Lapsesta asti lahjakas kuvataiteiden harrastaja haaveili kuvataiteilijan ammatista. Haave toteutui sitten myöhemmällä iällä ikonitaiteilijana. Ikonien pariin johdatti kadulta tehty löytö. 

– Löysin 1980-luvulla Turusta Yliopistonkadulta pienen erikoisen näköisen ristiriipuksen. Päätin viedä riipuksen vieressä olevaan ortodoksikirkkoon. Tämä pieni ortodoksiristi johdattikin minut näin kirkkoon, Valamon luostariin, ikonioppiin ja ikonimaalariksi. Ikonimaalaus on tuonut elämääni iloa, rauhaa, hienoja hetkiä ja hyviä ystäviä, Vainio muistelee. 


Ikonin syvin arvo on rukouksessa 

Hiljentyessään ikonin edessä kristitty ei palvo kuvaa vaan osoittaa kunnioitusta Jumalalle, ikonin alkukuvalle. Ikonin perusta on inkarnaatio eli Jumalan lihaksi, ihmiseksi tuleminen.  Kristuksen lisäksi ikoneihin voidaan kuvata myös Jumalansynnyttäjä eli Neitsyt Maria, joku muu pyhä ihminen tai tapahtuma. Usein ikonit jaotellaankin pyhien ikoneihin ja tapahtumaikoneihin. Aiheesta riippumatta ikonille osoitettu kunnioitus kohdistuu Jumalaan, joka on kirkastanut ikonissa kuvatut pyhät. 

Mestarintuvan ikkunoissa on nyt esillä sekä pyhien ikoneita että tapahtumaikoneita. Maalattu ne ovat puupinnalle, joka onkin yleisin ikonien maalauspohja. Ikoni voidaan maalata myös lasiin tai freskoksi seinäpinnalle ja sen voi myös valmistaa mosaiikkitekniikalla tai kaivertamalla kiveen tai metalliin. Myös painokuvaikonit ovat vakiinnuttaneet asemansa eikä teollisesti valmistettujen ikonien arvo häviä käsintehdyille: Ikonin kaunistaa ja tekee arvokkaaksi viime kädessä se, että sen edessä rukoillaan – onpa ikonin paikka sitten kirkossa tai yksityiskodissa.

Eri aikakausina ja kulttuureissa työskennelleiden ikonimaalarien keskuudessa on syntynyt vuosisatojen mittaan monenlaisia tyylisuuntia ja työskentelytekniikoita. Kaikille näille on yhteistä tietyt, tunnusomaiset piirteet, jotka voi havaita myös Mestarintuvassa esillä olevista ikoneista: Ikonia ei perinteisesti signeerata. Sen sijaan ikoniin kuuluu merkintä siitä, ketä pyhää tai mitä pyhää tapahtumaa ikoni esittää. Lisäksi ikoniin kuvatuilla pyhillä on aina sädekehä. 

2021-03-12 09:39:00.0