|
|
|
 |
 |
|
RISTINPELTO
Ristinpellon muinaismuistoalue Sauvalassa
Sauvalan kylän asutushistoria alkaa rautakauden puolivälissä 500-luvun lopulta. Alueelta tunnetaan kolme rautakauden lopulle ajoittuvaa kalmistoa, joista Ylipää ja Jokipelto olivat käytössä 500-900-luvulla. Hautaaminen näihin kalmistoihin loppui 100-luvun taitteessa. Polttohautaukseen siirtyminen on ilmeisesti saanut väestön etsimään uuden hauta-alueen hiekkapohjaiselta paikalta.
Yksi varhaisimmista kristillisistä hautausmaista
Ristinpellosta talteen saatu aineisto ajoittuu vuosiin 1050-1150 jKr., mutta sen käyttö on ilmeisesti jatkunut vielä varhaiskeskiajalla. Kalmistoa pidetään yhtenä Suomen varhaisimmista kristillisitä hautausmaista. Vuosina 1905, 1949-1950 ja 1973 suoritetuissa tutkimuksissa paikalta on löytynyt yhteensä 156 hautaa, joiden kristillisestä luonteesta ovat osoituksena hautojen asettaminen länsi-itä suuntaisesti sekä hauta-antimien vähyys. Kiviaita, joka kiertää alueen, lukuunottamatta hiekanotossa tuhoutunutta pohjoisosaa, on tulkittu kalmiston kanssa samanikäiseksi ja sitä pidetään siunatun kirkkomaan rajana. Kalmistoa ei ole vielä tutkittu kokonaan. Pakanallisena aikana yleinen tapa laittaa vainajille tarvikkeita tuonpuoleista elämää varten loppui vähitellen kristinuskon omaksumisen yhteydessä 1100-luvun aikana. Ristinpellon haudat yleensä ovat löydöttömiä, tosin jossain haudoissa on vainajien pukuihin kuuluneita koruja tai veitsiä. Yksittäistapauksissa vainajilla on ollut mukana jokin muu esine. Näistä esimerkkejä ovat heittokeihäs, sotakirves ja saviastia. Ristinpellolle pystytettyyn karttaan merkitty tummennettuina ne haudat, joista on löytöjä.
Kappelin tai kellotapulin merkkejä
Ristinpellon kalmiston merkittävyyttä on lisännyt se, että alueelta on löytynyt 7 x 7 metriä laajaan neliömäisen rakennukseen liittyneet kivetyt paalunsijat. Keskellä kalmistoa sijainnut rakennus on tulkittu kirkolliseksi; mahdollisesti kyseessä on kappeli tai kellotapuli. Rakennus on tuhoutunut jo kalmiston käyttöaikana, sillä useista haudoista on löytynyt hiilensekaista maata. Erityisen runsaasti sitä on rakennuksen perustan sisäpuolella ja sen länsipuolelle kaivetuista haudoista.
Paikalla on aina ollut risti
Tieto kalmistosta on säilynyt Sauvalan kylän asukkaiden perimätiedoissa pitkään. Paikalla on kerrottu sijainneen nunnakappelin tai Liedon vanhimman kirkon. 1800-luvulta peräisin ollessa muistiinpanoissa kerrotaan: Paikalla on ikimuistoisista ajoista seisonut puuristi, sillä jos ristiä ei ole paikalla nousee pellosta valtavat määrät kerupääpoikia (munkkeja), jotka ihmisiä yöllä vaivaavat. Nykyisin ristin on pystyttänyt Liedon seurakunta varhaiskristillisen seurakunnan muistoksi.
Rauhoitettu
Ristinpellon kalmisto on muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen kielletty.
|
|
|
|
|
